Havaintovihko

Poimintoja havaintovihkostani, alkaen 1.huhtikuuta 2018

 

17. huhtikuuta

Lämmin aamu, lähes kymmenen astetta ja ilmassa utua. Tuuli puhalteli luoteen suunnalta. Oliko se virrannut muuttajien kannalta väärästä suunnasta läpi yön, näkyisi lahdelle kerääntyneiden lintujen määrissä. Olivatko joukot kasvaneet ihmisten nukkuessa?

Tiltaltteja ainakin oli tullut. Kun etsin töyhtöhyyppiä Kotiniityn tummalta kynnöspellolta, vilahti pellonreunan pajupensaan paljailla oksilla vihreä lintu. Sitten toinen samanlainen, joka pyrähteli vilkkaasti niin kynnöksille kuin tuulensuojaisessa tervaleppäluhdan reunassa. Ja vielä kaksi lisää, samaa tummajalkaista pajulintulajia, tiltaltteja. Ehkä tuuli oli käynyt yöllä toisaalta tai sitten se oli seisahtunut, niin kuin päivän toimet meillä muilla. Tähän viittaa myös kivitaskujen ensimmäinen aalto: yhteensä 13 (11 koirasta ja 2 naarasta) lahden kiertäneessä laskennassa.

Nokkavarpuspari näyttäisi asettuneen sekä Fastholmaan että Keinumäelle, sillä molemmilta paikoilta on parin viikon ajalta toistuvasti havaintoja kahdesta linnusta. Koiraan kirskahtelevaa laulua on kuulunut ja tuttu lintuharrastaja oli todistanut myös koiraan ja naaraan keskinäistä kosiskelua, toisin sanoen suhdetta vahvistavaa, lisääntymistä edeltävää pariutumiskäyttäytymistä Fastholmassa. Nisset olivat istuneet nokat vastakkain oksalla.

Laskin tämän kevään suurimman laulurastaskerääntymän pelloilta, 80 lintua. Eniten oli yksilöitä kynnöspeltojen märissä kohdissa.

Mustarastaiden pesintä näyttäisi edenneen ainakin kiireisimpien parien kohdalla haudontavaiheeseen. Näkemistäni 20 yksilöstä oli koiraita 18 ja naaraita vain kaksi, joka viittaa haudonnan alkuun. Muutaman seuraavan viikon, aina toukokuun toiselle viikolle, ovat havainnot naaraista vähissä. Sitten molemmat emot alkavat kantaa lieroja poikasille.

Talvella, kun verkkokalastajat kokivat pyydyksiään Vanhankaupunginselän avannoista, odotteli enimmillään kolmisenkymmentä merilokkia ylijäämäkaloja kalastajien vierellä. Kun jäät haurastuivat parisen viikkoa sitten, kalastus jääkannelta loppui ja lokeistamme suurimpien enemmistö poistui lahdelta. Mutta nyt, kun lahti on vapautumassa jäistä, pullahtelee talven aikana luonnollisen kuoleman kokeneita kaloja näkyville. Sulapaikkojen reunoille on kerääntynyt joukoittain merilokkeja, tänään 28 yksilöä, joista 24 aikuista lintua. Enemmistö pareittain.

Klobbenin harmaahaikarakoloniassa on asuttujen pesien määrä kohonnut jo 39:een, mikä ylittää viime vuotisen määrän yhdellä.

Telkät saapuivat tänä keväänä muutamaan edelliseen vuoteen verrattuna parisen viikkoa jäljessä, kiitos lahtea pitkään peittäneen jäisen kannen. Tänään lahden läntinen selkä oli avautunut Vantaanjoen suulta ulospäin, aina Kuusiluodon eteläisestä kärjestä parisensataa metriä Kulosaaren sillan suuntaan. Myös Purolahden, Saunalahden ja Hakalanlahden sula-alueet ovat laajentuneet niin, että telkille riittää ruokailuvesiä. Sulamista odotellessa ovat uuttukyyhkyt ehtineet varata ja myös munia pönttöihin, joita myös telkät havittelevat. Kuinkahan asiassa käy?

Ensimmäiset kaksi lapasorsaa (koiraita) näkyi tänään, toinen Purolahdella ja Kokkoluodon rannassa. Kokkoluodon vierellä lepäili myös kolme punasotkaa (2 koirasta ja 1 naaras) ja ulompana selällä vielä yksi koiras. Erittäin uhanalaiseksi taantunut punasotka on Birdlife Suomen vuoden laji ja siitä kerätään kaikki havainnot kuluvan vuoden aikana.

16. huhtikuuta

Sateinen ja lämmin yö toi pelloille rastaita. Nurmilla ja kynnöksillä ruokaili 550 räkättiä, 120 punakylkirastasta, 45 laulurastasta sekä naaraspukuinen sepelrastas. Aika moni rastas jäi laskematta, niin runsaasti metsien reunoissa säksätettiin, sirahdeltiin ja tiksutettiin, ilman että sain äänien aiheuttajista lukua.

Peltojen yltä, aamun matalasta utupilvestä, kuului tutunkarhea rääkäisy. Huono näkyvyyskö oli tuonut sinut sivuun kalavesistä? kysyin linjakkaalta linnulta, joka poistui vähin äänin, elegantisti lahden suuntaan. Arabianrannassa olisi räyskälle kaloja ja tulvien kuraamaa kalavettä.

Kaksi aikaista pikkukuovia muutti Hakalanniemen editse, kuoviparvessa koillista kohti. Pikkutyllejä oli kertynyt jo kahdeksan: kynnöksille seitsemän ja Lammassaaren hoitoniityllekin yksi.

Kolme töyhtöhyyppää oli aloittanut haudonnan, samana päivänä kuin viime keväänä. Yksi hautojista makasi laitumella ja kaksi kynnöksen pesäkuopassa. Kaikkiaan on pelloille asettunut kuutisenkymmentä hyyppää. Tänään näkyi koiraita 30 ja naaraita 28.

Vanhankaupunginlahden laajin sula on laajennut Vantaanjoen suulta Arabianrannan editse aina parisensataa metriä Kuusiluodon lounaisesta kärjestä kohti Kulosaaren siltaa. Jään reunalla seisoi tänään 11 merimetsoa ja niiden jatkoksi kalasteli vedessä yksi. Kaikilla oli juhlapuvut; Vanhankaupunginlahti on arvokas kalavesi. Tämän tiesivät myös silkkiuikut, joita oli kertynyt Kokkoluodon ympäristöön 26. Sulassa näkyi myös 36 nokikanaa ja 22 haapanaa.

Aikainen nuolihaukka näyttäytyi peltojen yllä.

13. huhtikuuta

Tein ensimmäisen, koko lahden kiertävän vesi- ja rantalintulaskennan tänä vuonna. Se on aikaa vievää puuhaa, joka näin kevään alkupuolellakin vie kymmenen tuntia. Koska yö oli käynyt taas pakkasen puolella ja jäädyttänyt lahdelle syntyneet sulapaikat, ei laskentaa kannattanut aloittaa ennen kuin riitteisiin oli syntynyt rakoja ja vesilinnuilla oli missä uida.

Yön kylmyydestä huolimatta oli tavien määrä lisääntynyt eilisestä: kun Purolahdella ui eilisellä 54 tavia (30 koirasta ja 24 naarasta), laskin niitä samasta, Viikinojan suulle levittäytyvästä sulasta tänään 81 (47 koirasta ja 34 naarasta). Sukupuolien lukumääräsuhde oli kuitenkin säilynyt lähes samana: naaraita oli molempina päivinä n. 40 % (12.4 44 % ja 13.4 42 %).

Sinisorsien lukumääräsuhde oli sama kuin taveilla: naaraita oli 41%. Tällä hetkellä on sinisorsien pesintä etenemässä pikaisesti haudontavaiheeseen, kun päivän keskilämpötila on noussut yli nollan. Naaraita ”häviää” lahden heinikoihin ja rantametsiin ja siitä johtuen parvet tulevat yhä koirasvoittoisemmiksi.

Talvisin ei närhiä tunnu olevan ollenkaan, mutta tällä hetkellä ne ovat sekä näkyviä että kuuluvia. Pesintä on alkamassa ja alueen kannasta saa parhaimman kuvan. Havaitsin tänään yhteensä seitsemän närheä kolmessa paikassa. Lähiviikkona olen kirjannut vihkooni rääkyviä ja pareittain liikkuvia, jopa laulavia närhiä, kolmelta muulta paikalta Viikissä. Alueen kanta lienee viiden – kymmenen parin välillä.

Huomasin kevään ensimmäisen tiltalttini Mölylän kallion viereisestä raidasta. Se noukki jotain oksilta, hiukan hermostuneen oloisesti, kun arvioin sitä ihmisen silmin.

Metsäviklot viihtyvät kynnöspeltojen ja hoitoniittyjen lätäköillä, tänään yhteensä 14 yksilöä.

Kurki piilotteli edellisvuosien reviirillä, Lammassaaren hoitoniityn länsireunan ruoikossa. Se pöyhötteli siipiensä ja pyrstönsä koristehöyheniä. Myös pään ja kaulan höyhenys pullistelivat pörheinä. Mutta miksi kurkia oli vain yksi? Oliko puoliso paremmassa piilossa? Oliko sitä?

Harmaahaikaran pesiä on tällä hetkellä asuttuna 33. Pesillä oli 52 juhlapukuista lintua ja koko lahdelta laskin haikaroita 67 (65 juhlapukuista ja 2 nuorta).

12. huhtikuuta

Päivä alkoi pakkasella. Mutta aamusta alkaen selkeältä taivaalta helottanut aurinko sulatti sen, minkä yö oli hyydyttänyt. Se pullautti näkyville suuren simpukan, joka oli tarttunut Purolahden jääkanteen kiinni. Tästä sai varis itselleen pähkinän: kuinka kuoret avattaisiin? Tämä oli tuttua keväiltä sellaisten talvien jälkeen, jolloin vesi oli laskenut matalalle. Pohjan eläimet jäivät jäihin jumiin.

Yksinäinen pyrstötiainen Hakalan kaakkoisreunan koivuissa herätti toiveita. Oliko sillä puoliso lähistöllä? Milloin laji oli pesinyt viimeksi Viikissä?

Kalasääski kalasti onnistuneesti hulevesialtailla! Epäonnistuneen yrityksen jälkeen se etsi kierrellen ja kaarrellen uutta kohdetta Viikintien vieren lätäköstä (n. 40 x 40 m), lekutti ja pudottautui jalat edellä lampeen. Saaliksi jäi parikymmensenttinen särkikala. Pienistä vesistä pienet sintit.

Harmaahaikaroita näkyi 32:ssa pesässä 40 juhlapukuista lintua. Neljässä pesässä oli emo jo hautoma-asennossa pesän pohjalla.

Fasaanikoiras kiekaisi pihallamme! Viime vuosina laji on käynyt vähiin niin Viikissä kuin useimmilla tahoilla Helsingissä. Keväällä 2017 kiekui koetilan alueella yksi koiras ja Kivinokassa toinen. Parvi fasaaneja (5 koirasta ja 5 naarasta) yritti talvehtimista Kivinokan kesämaja-alueen ruokinnoilla. Viimeisin havainto parvesta oli kynityn linnun jäänteet angervopensaan alla helmikuun lopun kovien pakkasten aikaan.

11. huhtikuuta

Kirkas taivas, kaakkoistuuli. Yö oli pakkasella, mutta lämpötila nousi lähelle kymmentä puoleen päivään mennessä. Ruskosuohaukkapäivä: vähintään viisi yksilöä vieraili ruoikoiden yllä (nuori koiras ja kaksi nuorta naarasta sekä kaksi hieman vanhempaa, mutta ei vielä aikuista naarasta). Vanhaa ruskosuohaukkakoirasta, joka on pysytellyt paikallisena usean päivän, ei näkynyt. Olisiko viime vuotinen pesijä?

Punatulkkuja näkyi ja kuului ilahduttavan useassa paikassa, tänään Rajakalliolla, Fastholmassa ja Saunalahden itärannalla. Laji pesii vähälukuisena Viikissä, muutamia pareja vuosittain. Pareja voi olla useampia, mitä havaitaan, sen verran piilottelevia yksilöt ovat pesimäaikaan.

10. huhtikuuta

Eilen oli maa paljas, mutta aamulla sillä hohteli muutama sentti lunta. Peltojen märille pälville kerääntyi lintuja, jotka olivat ehtineet jo hajaantua maastoon: pajusirkkuja (25), västäräkkejä (65) ja niittykirvisiä (30). Lehtokurpasta oli jäänyt jalanjäljet sekä Hakalan että Mölylän metsiin.

Viikissä talvehtineet isolepinkäiset (2) viivyttelevät pohjoiseen lähtöä. Tänne ne eivät jää pesimään. Pelloille pysähtyi myös toinen pohjoisen pesimälaji: kolmen pulmusen parvi lennähti hiekkatieltä, kun pyöräilin yli aukean.

Kolme metsävikloa lepäili Purolahden sulan jään reunalla ja yksi yritti löytää vapata vettä tulvaniityn jääkentältä. Purolahden sulaan oli saapunut lisää sorsalintuja: taveja 31 (18 koirasta ja 13 naarasta), jouhisorsia 5 (3 koirasta ja 2 naarasta) sekä 90 sinisorsaa. Harmaahaikaramäärä oli kasvanut sekin: 54 yksilöä, joista 49 aikuista ja 5 nuorta.

Pelloilla ruokaili Viikin kaikkien aikojen kevätennätys kanadanhanhia, 416 lintua. Viime vuoden huippulukema saavutettiin jo 24.3: 341 lintua. Myös valkoposkihanhet olivat ylittäneet sadan (102 yksilöä) ja merihanhiakin oli kertynyt laitumille jo 64. Viime vuoden kevääseen verrattuna valkoposkihanhia on kerääntynyt tähän mennessä selvästi vähemmän: 10.4. 2017 laskin laitumilta 960 yksilöä.

9. huhtikuuta

Töyhtöhyypät ovat asettuneet peltojen reviireilleen. Suosituin alue pelloilla näyttäisi olevan ladon lohko. Se oli laitumena usean vuoden ja kynnettiin syksyllä. Tumma pelto houkuttaa pesimäpaikkana. Yhteensä hyyppiä oli pelloilla 45 (27 koirasta, 12 naarasta ja 6, joiden sukupuolta en onnistunut määrittämään). Viime vuonna hyyppäpareja oli pelloilla 19, joten muutamia puuttunee vielä.

Ensimmäinen kivitasku (koiras) ruokaili tulvaniityn pohjoisosan kuivalla osalla. Kynnetyllä ladon lohkolla näkyi metsäviklo ja pelloilla viivähti myös punajalkaviklo. Muuttolennossa peltoaukean ylittänyt ampuhaukkanaaras jäykisti laitumella ruokailleet räkättirastaat.

Purolahdelle on auennut sula, joka ulottuu parisensataa metriä Viikinojan suulta selälle päin. Vapaaseen veteen oli saapunut yömuutolta 11 tavia (8 koirasta ja 3 naarasta). Sulassa ui myös jouhisorsapari sekä 90 sinisorsaa. Harmaahaikaroita näkyi Klobbenilla 41 juhlapukuista yksilöä 24:ssä pesässä.

7. huhtikuuta

Ensimmäinen peukaloinen rätisi puhdistamon suoran ruoikossa. Talvehtimista yritti Vanhankaupunginlahdella vähintään kymmenen yksilöä, joista ilmeisesti vain kaksi selvisi (Pornaistenniemessä ja Kivinokan vanhassa metsässä).

Selkälokkeja oli saapunut 5 (Arabianranta 4 ja puhdistamo 1). Kanadanhanhia kertyy yhä lisää, nyt 344 ruokailijaa pelloilla. Myös harmaahaikaroita on päivä päivältä enemmän, ja pesiä vallataan: Klobbenilla taiteili 28 juhlapukuista lintua 14:ssä pesässä. Nokkavarpuskoiras ruokaili Fastholman ruokinnalla ja toinen äänteli Mölylän kaakkoisreunan lehtipuissa.

6. huhtikuuta

Sadeaamu. Hippiäinen lauloi Keinumäellä! Ensimmäinen hippiäishavaintoni sitten helmikuun 18. päivän. Tämä yksilö oli varmaankin saapunut etelästä, niin vähiin hippiäiset kävivät kovien pakkasten aikaan Viikissä.

Västäräkkien joukot kasvavat nopeasti, sillä peltojen lätäköillä ruokaili jo 49 yksilöä. Myös kanadanhanhia kerääntyy laitumille lisää, tänään näkyi 238 yksilöä. Hanhien joukossa ruokaili 3 meri- ja kanadanhanhen risteymäyksilöä. Muuttavia metsähanhia havaitsin 255. Keinumäen rantalepikosta räpsähti kevään ensimmäisen lehtokurppa lentoon ja Mölylän kalliolta huomasin esiaikuisen ruskosuohaukkanaaraan Purolahdella.

5. huhtikuuta

Kaikki, mikä sijaitsi sataa metriä kauempana katsojasta, näyttäytyi epäselvänä eikä useimpia kohteita näkynyt ollenkaan. Epäselvyys ei johtunut katsojasta, vaan sumusta, joka oli syntynyt yöllä. Vähän ennen puoltapäivää kirkastui, jonka jälkeen  alkoi muuttoryntäys. Laskin seitsemän tunnin retkellä 202 muuttavaa peippoa, 265 muuttavaa ja 172 paikallista töyhtöhyyppää sekä lähes 800 muuttavaa sepelkyyhkyä. Pohjoiseen suuntaavia metsähanhia näkyi 118 ja tundrahanhia, joita viime vuosien keväinä on näkynyt yhä yleisemmin, muutti metsähanhien seurassa 56.

Uusia lajeja saapui joukolla: västäräkki (2), niittykirvinen (3), pikkutylli (1), tylli (1), punakylkirastas (1), piekana (1) ja valkoposkihanhi (1)

4. huhtikuuta

Keltasirkkuja lauloi siellä, missä pelto rajautui metsään tai toisin päin. Kaikkiaan osui korviini kuusi laulavaa koirasta, enemmän kuin yhdenkään tämän kevään retken aikana. Talvehtivia keltasirkkuja viihtyi Viikissä kymmeniä, kiitos kuuden metsäkauriiden ruokintapaikan, joissa kaikissa oli tarjolla kauraa. Suurimmassa talven keltasirkkuparvessa näin kuutisenkymmentä yksilöä. Pesiviä pareja on Viikissä ollut viimeisenä kymmenenä vuonna lähempänä kahtakymmentä kuin kolmeakymmentä.

Harmaahaikaroiden haudonta alkoi viime ja toissa vuonna huhtikuun toisella viikolla. Kuluvan kevään myöhäisyyden vuoksi samaan ei päästä tänä vuonna. Klobbenin kolonian noin neljässäkymmenessä pesässä hautui tänään lunta, ei munia. Sulamista odotteli kuusitoista haikaraa sillä puolen saarta, jonne kaakkoistuuli ei osunut. Lahdella kierteli myös muutama irtonainen yksilö, etsien vapaata vettä.

Tiklien runsaus kuului. Valoisissa mäillä ja metsänreunoissa, joita koristi jokunen korkea ja tuuhealatvuksinen mänty, helisi tiklejä. Tänään niitä lauloi yhdeksällä paikalla ja muutamissa useampi kuin yksi.

Kevän ensimmäinen taivaanvuohi kierteli Gardenian peltojen yllä.

3. huhtikuuta

Maaliskuu oli kylmä ja kevätmuutto sitä myöten myöhässä, suunnilleen pari, kolme viikkoa aikataulusta, johon tällä vuosituhannella on taivuttu. Yömuuttajia, esimerkiksi punarintoja ja rastaita, ei ole vielä tullut, ja ainoat vesilinnut ovat tuttuja jo talven ajalta: sinisorsia ja muutama tavi, joitakin telkkiä puhdistamon altaalla ja kevään ensimmäinen isokoskelopari muutama päivä sitten Vanhankaupunginkoskella. Kanadan- ja merihanhia sekä joutsenia on saapunut vähäisessä määrin, ja kanadanhanhet ovat jopa yrittäneet ruokailla Viikin peltojen pienillä pälvillä. Alkukevään saapujista, kuten kiuruista, töyhtöhyypistä tai uuttu- sekä sepelkyyhkyistä, jotka kansoittavat maiseman tavallisesti jo maaliskuussa, ei tänä vuonna ole saanut nauttia kuin nopeasti ohi kiitävissä kohtauksissa.

Tänään tuli taivaalle kuitenkin täytettä. Laskin retkelläni klo 12.15 – 17.35 muuttajia seuraavasti: 321 sepelkyyhkyä, 104 kiurua, 94 töyhtöhyyppää ja 51 kottaraista. Yksinäinen kurki kaarteli Vanhankaupunginselän yllä ja kahden meikotkan parvi suuntaili itään.

Paikallisista näyttäytyi varisten kiusaama huuhkaja ja nokkavarpuspari, jonka koiras lauloi Fastholmassa. Myös pähkinänakkeli huuteli totuttuun tapaan Fastholman ruokinnan tuntumassa.

2. huhtikuuta

Lumipyry heitti toistakymmentäsenttiä nuoskaa vanhan lumen ja vähäisten pälvien päälle. Viherpeipot (12), jotka valmistelevat pesintää ruokintapaikkani läheisyydessä, kerääntyivät aterioimaan auringonkukansiemenillä.

1.huhtikuuta

Laulujoutsenpari ruokaili hulevesialtailla. Olisiko lahden hallitsijapari? Lahden ainoat sulavedet läikkyvät hulevesialtailla, vanhalla puhdistamolla, Vanhankaupunginkosken suvannossa ja Viikinojassa, joten vesilintujen ruokailupaikkoja on niukalti.

Koskikara sukelteli Vanhankaupunginkosken suvannossa vesiperhosen toukkia. Lehtopöllö päivehti lahden itärannan metsässä.

Kuulin, että lyhyen ajan sisällä maaliskuun lopussa on löydetty neljä menehtynyttä metsäkaurista Viikissä, kaksi näistä Keinumäen ympäristöstä. Eläimissä ei ole näkynyt ulkoisia vaurioita. Evira on saanut kauriit tutkittavakseen.